Kuinka mennä naimisiin tyylillä

22.5.2016

Kuten olen jo aiemmin maininnut, menin maaliskuussa naimisiin. Voisin nyt hieman tarkemmin avata tapahtumaketjua joka häihin johti. Varoitan jo etukäteen, että kyseessä on kaunis, romanttinen tarina ja se tulee luultavasti aiheuttamaan paljon kyyneleitä. Olen pahoillani.

Eli, kaikki alkoi pahoinpitelystä.

Ideasta kosintaan

Oli toukokuu 2014 ja olin ollut ideoimassa Uneton48 –elokuvaa kavereideni kanssa. Lähdin Vallilasta neljän aikoihin aamuyöstä kohti Kamppia.

Jossain Hakaniemen paikkeilla näin nuoren parin riitelemässä. Mies antoi naiselle tyylipuhtaan avarin naamalle. Mikä lie olikaan pariskunnan ongelma, se avari taisi ratkaista kaiken koska heti perään suudeltiin. Itse herkistyin, se oli kaunista. Mietin että pitäisiköhän minun kosia Annaa, oltiinhan me jo pari vuotta oltu yhdessä.

Ihan ensimmäisenä listalla oli Annan käden pyytäminen Annan isältä. Tämän tein kesäkuussa. Olimme saunassa ja siellä sitten itkettiin ja herkisteltiin. Lupa tuli ja se oli kaunista. Sovittiin vielä Annan isän kanssa ettei sitten kerrota Annalle mitään pariin kuukauteen, koska kosinnan piti olla yhä yllätys.

Kun lähdin pois saunasta ja menin Annan vanhempien olohuoneeseen, Annan isä itki ja halasi Annaa siellä ja sanoi olevansa niin onnellinen.

Yritin repiä Annan pois tilanteesta niin nopeasti kuin pystyin, mutta se keskeytyi kun Annan isä halusi että kerron Annan äidille ”sen mitä kerroit minulle saunassa, sen salaisuuden”.

Vein Annan äidin nopeasti keittiöön, jossa pyysin että hän ottaisi seuraavan tiedon sitten tosi hiljaa vastaan.

”Mä aion kosia Annaa elokuussa”

”IHANAAA!!!!!!!”

Se riitti. Revin Annan mukaani ja me lähdettiin kotiin. Anna ihmetteli autossa että mitä helvettiä isä oikein sekoili ja minä vähättelin kaikkea. Ei varmaan mitään tärkeetä.

Pidin Annan vanhemmistaan niin kaukana kuin pystyin koko kesän ajan.

Itse kosinta oli äärimmäisen tarkkaan mietitty ja sen tarkoitus oli olla maailman romanttisin ja originaalein kosinta. Ensinnäkin, maailman romanttisimmat kosinnat tehdään aina ulkomailla. Näin ollen siis Tallinna. Lisäksi maailman romanttisin eläin on tiikeri. Näin ollen siis Tallinnan eläintarha. Aukoton logiikka on alaani. Maailman romanttisin ja originaalein kosinta oli melkein kuin tehty.

Sormukset ostin heinäkuussa. Itse kosinta oli tapahtumassa elokuun 16. päivä Tallinnan eläintarhan tiikerihäkillä.

Koko heinä- ja elokuun kyselin Annalta tiikereistä kaikkea mitä mieleen tuli. ”Mitenköhän vanhaksi tiikerit elää?”. ”Miksi tiikereillä on raidat?”. ”Kumpi voittaa tappelussa, bengalintiikeri vai se Afrikan tiikeri?”. Ensimmäisenä iltana Tallinnassa, kun olimme ulkona syömässä, kysyin että ”Onkohan Tallinnan eläintarhassa tiikereitä?”. Anna kysyi takaisin että ”Miksi, aiotko kosia mua siellä?”.

Se pysäytti.

”Eeeeen. En. En aio. En.”

Mietin hetken.

"Miten niin?”

”No kun Rocky kosii Adriania tiikerihäkillä Rocky kakkosessa”

Sinä iltana lukittauduin hotellini vessaan, laitoin suihkun päälle ja katsoin Youtubesta Rocky kakkosta, jossa Rocky varastaa maailman romanttisimman ja originaaleimman kosinnan minun silmieni edestä. Huusin vittua äänettömästi. Tästedes seuraavana päivänä suoritettava kosinta olikin sitten maailman romanttisin ja originaalein kunnianosoitus Rocky kakkoselle.

Aamulla keli oli aurinkoinen, eikä taivaalla ollut edes pilviä.

Tuntia myöhemmin, aamupalan syötyämme, horisonttiin ilmestyi sadepilviä. Laskin että minulla oli silti vielä useita tunteja aikaa suorittaa kosinta, ei siis mitään hätää.

Kun lähdimme eläintarhalle varttia myöhemmin, sadepilvet olivat jo melkein päällämme.

Tallinnan eläintarhalla kiiruhdimme kaikkien eläinten ohi, koska halusin nähdä tiikerin ja suorittaa kosinnan ennen kuin alkoi satamaan. Anna kiroili minulle ja sanoi, että hän olisi halunnut nähdä jääkarhun tai jonkun vastaavan kun se leikki vedessä. Sanoin että jääkarhut eivät ole tiikereitä, nyt mennään.

Tiikerihäkillä näimme tiikerin käpälän ovesta, kun se nukkui kopissaan. Katsoin käpälää ja sanoin että ”vau, kato sitä, siinä se on. Maailman romanttisin eläin”. Sitten menin polvilleni ja toin esiin sormukset. Ja sitten ampiainen lensi korvaani.

Samalla kun yritin saada sen ampiaisen pois kimpustani, yritin selittää Annalle että ei, tämä ei ole vitsi vaan ihan oikea kosinta. Itseasiassa maailman romanttisin ja originaalein kosinta jos tarkkoja ollaan. Ja tosi hyvä Rocky kakkonen refe myös. Anna sanoi lopulta kyllä, jolloin alkoi satamaan, jolloin ampiainen lensi myös pois. Se oli hyvä enne.


Kosinnasta häihin

Sovimme jo syksyllä 2014 että häät pidetään 19.3.2016, koska kyseinen päivä on oman sukuni hääpäivä. Isovanhempani ovat menneet silloin naimisiin ja minun vanhempani ovat menneet silloin naimisiin.

Sovittiin myös että häiden takia ei aleta stressaamaan eikä Annasta tule mikään bridezilla. Tämä sopimus kesti melkein kolme päivää, ennen kuin Anna alkoi stressata jostain kaitaliinoista tai vastaavista. Bridezilla –termi tuli harvinaisen tutuksi koko häiden suunnittelun ajan.

Itse häiden suunnittelusta voin kertoa sen verran, että alkuaikoina Anna kysyi että halusinko häille jonkun teeman, johon sanoin että kävisikö Unicef –teema, jolloin Anna sanoi että minun ei tarvitse stressata häiden suunnittelusta enää yhtään.

Tämän vuoden tammikuussa bestmanini Niko, Sebastian ja Markus sekä kaverini Simo, Sami ja Aarni hakivat minut työpaikaltani viettämään polttareita. Jouduin polttarieni aikana todistamaan olevani käsikirjoittaja, nero ja rakastaja. Ainakin joku oli lukenut blogiani.

Eräänlainen huipennus polttareille koettiin kun pysähdyimme Karjalohjan Unkan baariin kaljoille, ja näin tämän siellä ilmoitustaululla.

Luojan kiitos löytyy myös kuva siitä kuinka minä näen tuon siellä ilmoitustaululla.

Viihdyin ilmoitustaulun edessä tovin. Sitten kävin tilaamassa kaljaa.

Lauloin baarin kantiksille Princen Purple Rainin, joka oli myös minun ja Annan häävalssibiisi. Voisin tietysti tässä vaiheessa kertoa että olen suht taitava laulaja. Tai sitten vain laitan esityksen Youtubeen ja annan maailman olla tuomarini.


Häät

Menimme naimisiin Lohjan Pyhän Laurin Kirkossa 19.3 kello kahdelta. Itse kirkosta en muista paljoa, olin suht paskana koko tilaisuuden ajan. Jos yli kolme ihmistä katsoo minua yhtä aikaa, alan hermostua. Vieraita oli melkein 90.

Itse juhlat pidettiin Lohjan työväentalolla. Sielläkin aika meni liian nopeasti. Bestmanien puheen aikana sain lahjaksi maailman paskimman käsikirjoituksen. Isäni ei puheensa aikana edes vittuillut minulle yhtään, se oli outoa. Simo ja hänen vaimonsa Eliisa lauloivat meille Samuli Putroa ja minä itkin, se oli myös outoa. U-Cut soitti hyvää musiikkia ja kaljaa kului suht raikkaat määrät. Purple Rain soi ja valssattiin. Hääkakku ja polkeminen olivat aiheuttaa ensimmäisen avioriidan kun en tajunnut että miksi minä en saa yrittää voittaa polkemiskisaa, koska se ei ole kisa jos en saa kisata mukana. Morsiammen sijaan minut ryöstettiin ja join omenaviinaa tai vastaavaa kaasojen kanssa. Loppuillasta paikalle kutsuttiin myös ambulanssi ja palokunta, kuten hyviin Suomalaisiin häihin kuuluu.


Häämatka

Viimeinen etappi häihin on tietysti häämatka, jonka suoritimme Annan kanssa 7.5 -14.5 Wienissä. Mutta sen sijaan että kirjoittaisin matkan tapahtumista, voin tehdä jotain parempaa. Tässä matkan täydellisesti tiivistävä video, olkaa hyvä: