Steven Seagal - The Patriot (1998)

6.2.2022

The Patriot on tarina äärioikeistoterroristeista, jotka ottavat pikkukaupungin Montanassa haltuunsa juuri kun koronavirus alkaa levitä siellä. Elokuva on valmistunut vuonna 1998, joten ei hätää, se ei peilaa liikaa tämänhetkisiin tapahtumiin. Esim. kukaan Montanassa ei kyseenalaista valtion tarjoamia rokotteita ja rajoituksia hetkeäkään, vaan ymmärtää niiden olevan ainoa ratkaisu yhteisöään uhkaavaan ongelmaan.

Steven Seagal aikoo taistella yksin koko USA:n armeijaa vastaan aseenaan vain haavoittunut varsa. Samaan aikaan taivaalla Stevenin esi-isä Toivoo Olevansa Intiaani Vaikka Ei Todellakaan Ole katsoo vakavana tulevaa teurastusta.

Olin ihan varma, että vähintäänkin Grand Prix olisi annettu säälistä The Patriotille. Mutta tarkistin wikipediasta ja selvisi että tappio tuli. Näin myös wikipediaa tutkiessa, että Cannesin elokuvajuhlat lopetettiin vuonna 1998 katsomalla Ronald Emmerichin Godzilla, joka tavallaan on tappio ihmiskunnalle.

Steven Seagal Muistilista ™ on luomani lista asioista, joita oletan Steven Seagalin elokuvissa yleensä tapahtuvan. Sen täyttämällä saa elokuvasta irti sen, kuinka Steven Seagalin elokuvalta elokuva mielestäni vaikuttaa.

Vain neljä Big Mac-ateriaa saattaa vaikuttaa pieneltä määrältä, mutta kun ottaa huomioon, ettei Steven ole elokuvassa millään tavoin lihavassa kunnossa, kuulostaa määrä itse asiassa aika suurelta. Voi olla, että minun pitää kehittää näihin Stevenin 90-luvun elokuviin joku toinen systeemi Big Macien tilalle. Voisin ehkä korvata ne rumilla takeilla tai intiaaninhöyhenillä? En tiedä näistä Stevenin vanhemmista leffoista myöskään juuri mitään, mutta muistan joskus nähneeni elokuvan, jossa hän periaatteessa väittää olevansa intiaani. Hän ei siis väitä ihan suoraan olevansa intiaani, hän vain tekee asioita, jotka tekevät hänestä Jumalan silmissä intiaanin.

Steven Seagal ei väitä suoraan olevansa intiaani, mutta hän taitaa olla intiaani.

Steven on Montanalaisen pikkukaupungin lääkäri.

Pieni tauko tähän. Pieni hetki vain.

Noin, nyt kun olette saaneet aikaa nauraa ajatukselle Stevenistä lääkärinä, voidaan jatkaa. Steven on myös kaupungin eläinlääkäri, joka rokottaa lehmiä pelloilla. Toisin sanoen hän on Dr. Pol nahkatakilla.

Ikävä kyllä saman kaupungin laidalla on meneillään 50 päivää kestänyt Wacoa muistuttava piiritystilanne, jossa paikallinen punaniska-uusnatsi- ryhmittymä vastustaa valtion puuttumista Jumalan antamiin oikeuksiinsa, kuten aseiden piippujen pituuksiin ja… No aseiden piippujen pituus taisi olla se ainoa syy. Laissa on määrätty, että haulikoissa pitää olla pitkä piippu, mutta johtajana toimivan läskin natsin mielestä se on vääryys, joten hän sahaa piipun poikki videolla ja sitten piiritellään. En muista läskin natsin nimeä, joten kutsun häntä Donaldiksi.

Donald on saanut käsiinsä tappavaa virusta ja siihen luotua rokotetta, joten hän sairastuttaa itsensä ja jakaa rokotteet muille natseille. Sitten hän antautuu ja antaa taudin levitä kaupunkiin. Mutta voi ei! Virus skippaa puolitoista vuotta jatkuvaa venkslailua rajoitusten kanssa ja mutatoituu välittömästi Omikron-variantiksi! Vanha rokote ei enää tehoakaan virukseen ja nyt kaikki uusnatsit sekä kaupunkilaiset ovat tekemässä kuolemaa. Kaikki, paitsi paikalliset intiaanit sekä Steven.

Steven sattuu muuten olemaan sekä USA:n johtava immunologian tohtori että entinen CIA:n salamurhaaja ja nyt minä pidän pienen naurutauon.

Uuh, se teki hyvää. Unohdin mainita, että Steven on myös USA:n ainoa immunologian tohtori. Tämä saattaa kuulostaa liioittelulta, mutta niin elokuvassa sanotaan ja miksi elokuva valehtelisi?

Joka tapauksessa, Donald ja Proud Boysit ottavat kaupungin haltuunsa väkivalloin ja haluavat tehdä Stevenin immuunille tyttärelle kokeita saadakseen toimivan rokotteen. Joten Steven pelastaa tyttärensä välittömästi terroristeilta ja vie tämän isoisän mökille. Kaikki jännite elokuvasta katkeaa välittömästi, koska uusnatsit eivät tee nyt mitään ja Steven ei tee nyt mitään. Onneksi katsoja voi korvata jännitteen uskomattomalla mysteerillä. Mysteeri menee seuraavasti:

Onko Steven intiaani, jos hänen tyttärensä on osittain intiaani, isoisä on puhdasverinen intiaani sekä nainen nimeltään Ann, joka asuu isoisän luona, on intiaani?

Mutta eipäs hätäillä vastausten kanssa, sillä tähän mysteeriin kuuluu lisää liikkuvia osia! Missään vaiheessa ei kerrota onko Stevenin tyttären isoisä Stevenin isä vai tyttären äidin isä. Eikä missään vaiheessa kerrota onko äiti edes elossa. Tai onko Ann tytön äiti. Tai Stevenin sisko. Tai isoisän uusi nuori tyttöystävä. Joten ratkaistaaksesi Steveinin intiaanimaisuuden, pitää tietää mikä perhedynamiikka näillä hahmoilla oikein on. Näyttelijät ovat kaikki läpeensä niin paskoja, ettei tunteiden perusteella saa apua mistään. Yritin hahmotella tätä mysteeriä paperille muttei siitäkään ollut mitään apua.

Lopputuloksena on yhä täysi mysteeri onko Steven intiaani vai ei, mutta ainakin hän haluaa olla. Sen tiedämme siitä, että sekä intiaanit että intiaanien elämäntavat omaavat ovat virukselle immuuneja. Intiaanit ja wannabe-intiaanit katsokaas juovat teensä kanssa violetteja kukkia ja (spoileri) nuo kukat ovat nimenomaan se mitä toimivaan rokotteeseen tarvitaan. Steven ratkaisee kyseisen kukkamysteerin laboratoriossa montaasin avulla noin päivässä. Harmi etteivät Pfizerin tiedemiehet keksineet tehdä koronavirukselle samoja testejä kuin mitä Steven tekee elokuvassa montaasin aikana. Olisi voitu pelastaa satoja tuhansia ihmisiä. ”Kuumenna sitä! Kylmennä sitä! Tässä violetti kukka jonka löysin maasta, sekoita se siihen!”

Kun Steven ”Astra” Zenagal on saanut rokotteensa valmiiksi, hän palaa sen kanssa kaupunkiin. On tullut aika ottaa verisesti yhteen natsien kanssa, vai mitä? Ei. Steven murhaa Donaldin pienen yhteiskunnallisen puheen jälkeen viinilasilla ja toimintakohtaukset elokuvassa ovat ohi, jos näitä viiden sekunnin hetkiä nyt toimintakohtauksiksi edes kehtaa kutsua.

Ja sitten koittaa helposti yksi hauskimmista hetkistä, jonka olen näiden Stevenin leffojen aikana kohdannut. Elokuvan lopussa Steven kertoo armeijalle, että rokote saadaan aikaiseksi keittämällä violetteja kukkia. Joten armeijan sotilaat keräävät kukkia pellolla ja sitten lentävät helikoptereilla kylän yli ja tiputtavat kukat ilmasta käsin ihmisten päälle. Armeija kuuluttaa perään ”SYÖKÄÄ NÄMÄ KUKAT! NÄMÄ KUKAT OVAT HYVÄKSI TEILLE! KEITTÄKÄÄ KUKAT JA SYÖKÄÄ NE!”

Ulvoin naurusta. Ja tiedän, että ette usko elokuvassa oikeasti tapahtuvan tätä, sillä en minäkään uskoisi jos joku sen noin kertoisi. Mutta onneksi koko elokuva löytyy Youtubesta, joten voitte katsoa kohtauksen sieltä. Tässä linkki hetkeen, jossa helikopterit lentävät kylän ylle:

Kuvitelkaa nyt jumalauta miten hyvin tämä voisi käytännössä toimia. Pari vuotta koronaviruksen kanssa painimista on opettanut meille sen, ettei jumalauta riitä kun kehitetään toimiva rokote ja jaetaan sitä ihmisille yksinkertaisen systeemin avulla. Koska vajaa 20% ihmisistä on silti niin vitun tolloja, etteivät luota siihen rokotteeseen vaan juovat mieluummin jotain loislääkkeitä. Tällä hetkellä tätä kirjoittaessa nämä samat urpot ovat pysäyttäneet Mannerheimintien, koska ovat saaneet itkupotkuraivarin oikeuksiensa polkemisesta. Tosin pysäyttäminen näyttäisi olevan vähän kyseenalainen termi, koska vaikuttaisi enemmänkin siltä, että he vain leikkivät ilotulitteilla ja dokaavat itsensä uneen Mannerheimintiellä. Olen täällä blogissa yrittänyt olla suuttumatta rokotevastaisille ja rajoitusvastaisille ihmisille, koska siitä tulisi noin 300 000 sanainen teksti ilman yhtäkään Steven Seagal läskivitsiä. Joten yhteisen edun nimessä tiivistän ajatukseni heistä tähän yhteen toiveeseen: Juokaa loislääkkeitänne. Juokaa teollisuuslitkuja joissa on pääkallon kuvia. Ja jos satutte tautisuojan sijaan kuolemaan jonkunlaiseen myrkytykseen… No. Tekevälle sattuu.

No sehän meni yllättävän synkäksi. Mutta se mitä minun piti kirjoittaa oli siis se, että mitä jos helikopterit nyt lentäisivät Mannerheimintien ylle ja tiputtaisivat ihmisille violetteja kukkia ja kuuluttaisivat perään ”NÄMÄ KUKAT PARANTAVAT KORONAVIRUKSEN! SYÖKÄÄ NÄMÄ KUKAT!” Mitä helvettiä muka tapahtuisi? Tottelisivatko nämä ääliöt helikopteriääntä, kun eivät osaa totella tuhansien ja tuhansien lääkäreiden ja tiedemiesten ääniä? ”Älkää syökö valtion lähettämiä 5G-kukkia toverit! Joe Rogan sanoi eilisessä podcastissaan, että 5G-kukat tekevät teistä homoja. Tehkää kuten minä ja juokaa lasillinen lipeää joka ilta. Heil Hitler!”

Ja taas meni synkäksi. Se ei sinänsä yllätä, olen tärissyt kohta kaksi vuotta raivosta ihmisille tämän koronapaskan vuoksi. En ymmärrä miten vaikea käsite käsidesi, kasvomaskit, rokotteet tai rajoitukset voivat oikeasti olla. Ja ystävät, jotka aiemmin olivat ihan täysjärkisiä, ovat yhtäkkiä Facebookissa huutamassa salaliitoista. Yksi kaveri pisti reilu kuukausi sitten Facebookiin tekstin, jossa pyysi kaikkia 5G-rokotettuja lampaita poistamaan hänet kaverilistoilta, koska syyt. Tein sen totta kai välittömästi, koska rakastan omaa 5G yhteyttäni. Se on niin hyvä, että Disney+ melkein jopa toimii sen kanssa pätkimättä.

Koronaraivoni lisäksi tämän purun suurin haaste tulee selvästi olemaan Stevenin lihavuuden puute. Elokuva on tehty 1998 eikä hän ole vielä yhtään lihava. Kuinka voin tehdä hänen lihavuudesta pilkkaa ilman, että hän on lihava? En usko sen olevan mahdollista. Mutta kokeillaan silti.

Ensimmäisen kerran kun näemme Stevenin hahmon elokuvassa, hän metsästää lehmiä niityllä, epäilemättä hampurilaisten toivossa. ”Tulkaa tänne lehmät, nahkatakissani on liikaa tilaa!” Steven huutaa ja lassoaa kiinni yhden varsan. Steven, intiaaninimeltään Tanssii Kaloreiden Kanssa, antaa varsalle pistoksen. ”Tämä pistos tekee sinusta vielä joku päivä murevan ja suussasulavan pihvin. Nyt mene, lehmä, ja palaa luokseni joskus vuoden 2003-2004 tienoilla!”

Mahtavaa, kyllä läskivitseily silti onnistuu. Olin jo hetken huolissani.

Jatkuvan moralisoinnin lisäksi Stevenin hahmon merkittävin piirre on se, että hän elää täysin sattuman varassa. Hän on tosiaan Yhdysvaltojen ainoa immunologian tohtori JOKA SATTUU olemaan myös paikallinen lääkäri (ja eläinlääkäri) Montanalaisessa pikkukaupungissa JOKA SATTUU olemaan sama kaupunki johon uusnatsit levittävät viruksen JOKA SATTUU olemaan juuri se virus, johon paikallisen intiaaniheimon kukat toimivat. Sattumien määrä on tolkuton! Se on yhtä todennäköistä kuin jos Steven söisi sata hampurilaista ja jokaisessa hampurilaisessa olisi piilotettu sämpylän sisään SATTUMALTA yksi hodari. Mikä on todennäköisyys, että tämä tapahtuisi edes kerran, saati sitten sata kertaa putkeen?

Vaikka Steven onkin Yhdysvaltojen ainoa immunologian lääkäri, on hän myös todella huono lääkäri. Elokuvassa on muutama kohtaus, jossa hän tutkii ihmisiä klinikallaan. Yksi mies tulee paikalle kuolevan munuaisen kanssa ja dialyysin sijaan Steven ehdottaa miehelle vitamiineja. Hän myös katsoo naisen silmiin metrin päästä taskulampullaan ja toteaa, että kaikki kunnossa. Ja kun virus alkaa levitä, Steven tutkii taskulampulla kuolevan potilaan rakkuloita. Mikä vittu siinä taskulampussa oikein kiinnostaa Steveniä niin kovasti? Onko sen sisällä majoneesia?

Immunologian tohtorina Steven tuntuu noudattavan suht rentoa hoitotyyliä. Esim. tässä hän seisoo virusta levittävän kuolevan ruumiin yllä ilman mitään suojia:

Steven on periaatteessa vähän kuin eräs maskiton vanhus, joka käveli edessäni Prismaan pandemian ollessa pahimmillaan. Hänen vaimo otti käsidesiä ja kysyi, että otatko sinäkin? ”Vitut” oli miehen vastaus. Samaa Vitut -metodia noudattava Steven ei tunnu ymmärtävän olevan itsekin kykenevä saamaan viruksen. Tai sitten hän kuvittelee intiaanisuutensa tekevän hänestä ihmisyyttä ylemmän olennon. ”En ole Jumala, mutta en myöskään ole ihminen, sillä olen Steven Seagal. Mitättömät taudit kuten virukset, bakteerit, verenpainetaudit, sydäninfarktit, kihti, uniapnea, polvien nivelrikko ja diabetes eivät koskaan vaivaa minua!”

Steven saa peräperään uransa kaksi ankeinta kehumista. Häntä kutsutaan basillien painajaiseksi sekä maan parhaaksi immunologian tohtoriksi (kehu, joka menettää tarkoituksensa kolme sekuntia myöhemmin, kun selviää hänen olevan myös maan ainoa immunologian tohtori).

En, en ole intiaani. Kuten hyvin tiedetään, intiaanina Steven pystyy muuttamaan muotoaan. Hän voi olla joko ihminen, karhu, leijona tai sairaalloisen ylipainoinen versio ihmisestä. Tässä elokuvassa hän pitää itsensä ihmisenä, mutta tulevissa elokuvissaan hän valitsee olla vähän eri muodossa.

Ann on joko Stevenin ystävä, vaimo, tytär, serkku, vaimon ystävä, vaimon tytär, vaimon serkku tai joku nainen, joka sattuu olemaan Stevenin isän (tai vaimon isän) luona jostain syystä. Kertoo paljon elokuvan naishahmoista ja siihen upotettavasta ajasta, että en vieläkään tiedä mikä näistä miljoonista vaihtoehdoista hän oikein oli.

Elokuvan uusnatsit tuntuvat menevän yksi yhteen oikeiden natsijärjestöjen kanssa. Jos pistäisit nämä maastopukuihin pukeutuneet idiootit Proud Boysien tai Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen tai Soldiers of Odinin tai muiden vastaavien säälittävien paskojen viereen, en erottaisi niitä toisistaan. Ja se on mielestäni uusnatsien suurin ongelma, kukaan ei tunnista järjestöjä toisistaan. Natsien kannattaisi liittoutua ja luoda joku yhteinen vaatekokonaisuus, kuten vaikka vaaleansininen kokovartalopuku, jonka selässä lukee OLEN TYPERÄ MOLO. Sitten kaikki tunnistaisivat heidät kaduilla ja isät voisivat osoittaa niitä vaikka lapsilleen. ”Katso poikani, siinä menee taas yksi typerä molo. Mitäköhän typerää molottamista se on menossa tekemään tällä kertaa?”

Elokuvan natsit ovat rakentaneet päämajaansa ihan oikean natsi-istuimen! Tämä on nerokas idea ja ehdotankin, että kokovartalo-lookin lisäksi jokaisen natsin pitäisi rakentaa oma natsi-istuimensa. He voisivat koristella sitä elämänsä suurimmilla saavutuksilla, kuten vaikka kuvilla itsestään aseiden kanssa tai kuvilla siitä kun saivat Facebookissa mielipiteelleen tykkäyksen tai kuvilla omista erektioistaan. Ja istuessaan sinisessä kokovartalo-molopuvussaan omalla valtaistuimellaan, he voivat katsoa ylpeänä omaa huonettaan vanhempiensa kellarissa ja tietää, että ovat viimeinkin perillä. He ovat viimeinkin oman valtakuntansa kuninkaita.

Seagalilla oli vanha cowboy-kaveri, joka ammutaan elokuvan puolivälin holleilla. En todellakaan tiedä miksi he olivat ystäviä. He jahtasivat elokuvan alussa yhdessä lehmiä, ehkä se on jenkeille tapa bondata, vähän niin kuin kalastus on suomalaisille. En ole itseasiassa varma onko kalastaminen tapa bondata, kyllästyn kalasteluun yleensä alle viiden minuutin ja uskoisin oikean bondauksen vaativan enemmän aikaa. Onkikalastus on vielä jotenkin siedettävää koska sen aikana voi nukkua, mutta uistelu ei anna siihenkään mahdollisuutta. Eikä kala edes maistu hyvälle. Eli jos saisin valita, minäkin jahtaisin vanhojen miesten kanssa lehmiä mieluummin kuin kaloja ja bondaisin sitä kautta.

Ja siinä on kaikki mitä Stevenin parhaasta kaverista pystyn sanomaan.

Aivan, elokuva oli olevinaan toimintaelokuva, mutta se vain unohti toimintakohtaukset. Leffa oli siinä mielessä vähän erilaista Steveniä, että toimintakohtauksia oli todella vähän, mutta kun niitä oli, oli Steven itse mukana niissä. Myöhemmissä elokuvissa koko kuvio menee juuri toisinpäin, sillä niissä on ihan liikaa toimintakohtauksia, mutta Steven ei ole mukana yhdessäkään vaan käyttää pelkkää stuntmiestä.

Joten valitsen parhaimmaksi toimintakohtaukseksi ensimmäisen toimintakohtauksen, jossa natsit hyökkäävät kaupunkiin ja Steven vapauttaa tyttärensä. Kohtaus kestää noin 30 sekuntia ja tapahtuu elokuvan puolenvälin jälkeen.

Huonoin toimintakohtaus on sitten varmaan elokuvan toinen toimintakohtaus. Steven puukottaa päänatsia viinipullon rangalla niskaan ja ampuu pari kätyriä pois kävellessään. Kohtaus kestää alle 30 sekuntia ja tapahtuu aivan elokuvan lopussa.

Elokuvassa on parin minuutin mittainen kohtaus, jossa Steven käy kotonaan photoshoppamassa itselleen lääkeluvat. Sanoinko photoshoppaamassa, tarkoitin Microsoft Painttaamassa. Hänellä on ihan oma nurkka lääkelupien valmistamiseen, ajastetut polaroid-kamerat kuvaa varten, valesilmälasit tms. Koko huone on suunniteltu vain ja ainoastaan lääkelupien feikkaamiseen ja se on aika vahva viittaus siihen, ettei tämä ole ensimmäinen kerta kun Steven tekee tätä. Ja se selittäisi miksi hän tarjoaa vitamiineja kuoleviin elimiin. Hän ei ole pelkästään valeintiaani, hän on myös valelääkäri.

Joka tarkoittaa sitä, ettei Yhdysvalloissa ole YHTÄKÄÄN immunologian tohtoria.

Leffa on typerä, tylsä ja siinä on mielestäni hyvä moraaliopetus. Juoni pyörii laboratoriossa valmistetun bioaseen ympärillä ja Steven pitää leffan aikana useamman saarnan bioaseiden käytöstä ja virusten aseistamisen vaaroista. Ja kuten nyt hyvin tiedämme, yksi biologisesti valmistettu tappava virus riittäisi todennäköisesti tuhoamaan kaiken, koska aivan liian suuri osa ihmisistä ei ymmärrä oman etunsa ja muiden etujen päälle. Tällä hetkellä maalaisjärjen taso on niin matalalla, että riittäisi kun Venäjä tai Kiina valmistaisi tappavan viruksen, pistäisi sen purkkiin, kirjoittaa purkin kylkeen HAPPOA - EI SAA JUODA ja tiputtaa sen Mannerheimintielle helikopterilla. Autotieltä purkin luokse juoksevat pellet joisivat sen kilpaa alas.

En ollut varma mitä mieltä Seagal on ollut koronarokotteista, joten googletin sen ja sain selville, että hän on ollut (mahdollisesti) välikätenä myymässä yli 5 miljoonaa kappaletta Sputnik-rokotteita Ghanaan kiskurihinnalla. Joten sitä mieltä tämä paskanaama on rokotteista, ne ovat hyväksi koska niillä voi tehdä rahaa. Olisi nyt ottanut omasta elokuvastaan opiksi ja antanut niitä Ghanalaisille ilmaiseksi ainoalla osaamallaan tavalla, eli tiputtamalla niitä helikoptereista ja kuuluttamalla perään ”ROKOTTAKAA ITSENNE NÄILLÄ! NÄMÄ OVAT HYVÄKSI TEILLE!” Jumalauta en voi katsoa mitään viruksiin tai natseihin liittyvää nykyään ilman, että pää räjähtää raivosta. Okei, ei enää mitään koronasta. Lopetetaan purku klassiseen Steven Seagal -läskivitsiin.

Miksi kana ylitti tien? Päästäkseen toiselle puolelle, koska tien toisella puolella Steven Seagal ei ollut syömässä irtokanoja maasta.

TÄSTÄ STEVEN SEAGAL -PROJEKTINI ETUSIVULLE