ELOKUVAMARATON 7 - LOPUN ALKU

LOKAKUU 2014

true3.jpg

pannacotta.jpg

Lokakuussa minä ja Sebastian aloimme muistelemaan niitä ensimmäisiä maratoneja. Sitä kuinka kivaa meillä oli. Kuinka kaikki oli siistiä ja hauskaa ja viihdettä. Kuinka maailmassa oli värit ja ihmiset olivat ystävällisiä. Ja sitten sitä kuinka viina oli tuhonnut kaiken.

Päätimme Sebastianin kanssa pelastaa sielumme ja pitää ihan oman viihdyttävän maratonin. Jotain hauskaa ja pientä joka saisi meidät nauttimaan elämästä. Päätimme katsoa koko True Detective sarjan Lohjalla minun kotonani, tyttöystäväni Annan kanssa. Vain kahdeksan tuntia ja kahdeksan jaksoa. Helppo homma. Sitten jompikumpi meistä ehdotti että hei, kai meillä on juomapeli.

true4.jpg

truelista.jpg

Kahdeksan piinaavaa tuntia joiden aikana viinaa, kaljaa, lonkeroa, tequilaa, shotteja, suolaa, sitruunaa, jallua, valkovenäläisiä, rommia, tequilaa, viinaa, shotteja, suolaa, sitruunaa, jallua, tequilaa, kauhua, suolaa, tequilaa, vihaa, tequilaa, tuskaa, tequilaa ja kuolemaa ja tequilaa ja tequilaa.

true5.jpg

true.jpg

true1.jpg

Jep, kuuteen aamulla. Vittu kuuteen! Ja herätys oli kymmeneltä. Ja syy miksi me valvottiin kuuteen oli että meidän oli ihan pakko hei katsoa Commando ja Total Recall, koska miksi ei. Ja sitten me pelattiin vielä sitä Sebastianin ja Markuksen edellisessä maratonissa kehittelemää suolauspeliä muutama tunti.

True Detective -itsemurhan välissä minä vielä pelasin Santtu Detectiveä, eli yritin ratkaista sarjan ennen kuin se kertoisi meille ratkaisunsa. Santtu Detective muistutti todella paljon sitä Russell Crowen skitsofrenialeffaa siinä mielessä, että se oli saanut ideansa täysin siitä. Tässä kuva:

santtudetective2.jpg

santtudetective.jpg

True Detective oli pelottavan vaikea maratoni ottaen huomioon että sen piti olla helppo maratoni. Jokaisesta jaksosta tequilat. Hyi vittu! Tunnin välein tequilaa! Ja jallua tottakai. Lisäksi maratoni levisi käsiin kun aloimme lisäämään sinne elokuvia.

true2.jpg

En löytänyt itse kohtausta Youtubesta joten tässä koko vitun elokuva.

Katsoimme siis täysin vapaaehtoisesti Commandon, Total Recallin, Prometheuksen, Labyrintin, World’s Endin, Godzillan, Alpha Papan ja Hot Tub Time Machinen. Sano Sebastian vaikka jotain Prometheuksesta:

prometheus.jpg

Ja sano vielä jotain Alpha Papasta:

alpha_papa.jpg

Joten, tiivistettynä:

Ekana yönä valvoimme kuuteen asti Sebastianin kanssa, kuuntelimme musiikkia tunteja. Puhuimme paskaa, yritimme vakuuttaa itsemme siitä että onpa kiva ja helppo maratoni, ei ollenkaan sellainen kuin ne edelliset.

Toisena päivänä kehoni kuoli. Se ei antanut minun enää liikkua. En hallinnut sitä, en voinut käskeä itseäni suuntaan tai toiseen.

Kolmantena päivänä sieluni oli kadonnut. Jäljellä oli vain ihmisen varjo.

SEURAAVA MARATON - MITÄ MEILLE TAPAHTUU?