Virallinen Bond-leffojen järjestys parhaimmasta huonoimpaan

Tehdäkseen tästä listasta virallisen, olen ottanut huomioon kaikkien arvostamieni elokuvanerojen mielipiteet ja huomiot, eli vain ja ainoastaan omat mielipiteeni. Joten tässä siis virallinen lista kaikista James Bond -elokuvista parhaimmasta huonoimpaan, olkaa hyvä.

Casino Royale (2006)

Ainoa helppo valinta, sillä Casino Royale on kirkkaasti se kaikkien aikojen paras Bond-leffa. Elokuva tuhosi sarjaa pitkään vaivanneen kaavamaisuuden ja antoi meille vakavasti otettavan päähenkilön. Täydellinen toimintaelokuva kaikin puolin.

Goldfinger (1964)

Ehkäpä se klassisin Bond-leffa. Seksikäs, viihdyttävä, jännittävä, hauska ja vain ihan vähän raiskahtava.

Licence to Kill (1989)

Aliarvostettu elokuva, joka paranee jokaisella katselukerralla. Supersynkkä tarina täynnä uskomatonta toimintaa. On suunnaton sääli, ettei Dalton saanut esittää roolia kuin kahdesti.

From Russia with Love (1963)

En ole varma mitä mieltä muut ovat tästä valinnasta, mutta From Russia With Love on pelkästään nostalgiasyistä korkealla listallani. Elokuvassa tiivistyy mielestäni Conneryn Bondien parhaimmat puolet. Junatappelu Robert Shawn kanssa on helposti yksi kaikkien aikojen upeimmista Bond-kohtauksista.

Spectre (2015)

Tiedän mitä mieltä muut ovat tästä valinnasta, mutta olette väärässä. Spectre on loistava, en suostu muuttamaan mieltäni siitä. Ainoastaan tyhjistä tuleva juonenkäänne Blofeldin ja Bondin perhesuhteista on typerä, kaikki muu toimii täydellisesti. Ihmiset kai odottivat seuraavaa Skyfallia ja pettyivät, kun saivatkin vain eeppisen vitun toimintaleffan.

Skyfall (2012)

Sen sanottuani, Skyfall on myös loistava leffa, vaikkakin hyvin erilaista Bondia kuin yleensä. Viimeinen näytös on outo, mutta annettakoon se anteeksi, kun kaikki näyttää niin perkeleen upealta.

No Time to Die (2021)

Uusin Bond iski yllättävän kovaa, vaikka veikkaankin ettei se uudelleenkatselun jälkeen toimi yhtä hyvin. Lopun yllätys oli erittäin toimiva ja nyt kun tietää sen tulevan, ei elokuvassa välttämättä ole samanlaista potkua.

The Spy Who Loved Me (1977)

Mooren paras Bond ja lapsuuteni suosikki, tällä leffalla on ikuisesti paikka sydämessäni.

For Your Eyes Only (1981)

Yllättävän toimiva leffa, vaikka muistan joskus olleeni tähän aika pettynyt. Joko elokuva on vuosien aikana muuttunut paremmaksi tai sitten minä olen muuttunut vuosien aikana vähemmän vaativaksi. Se voi olla, lapsena en suostunut syömään edes pizzaa. Nykyään syön lattialta poimittuja rusinoita.

The Living Daylights (1987)

Joskus käsikirjoitus voi epäonnistua täysin ja elokuva silti pelastua hyvän näyttelijän avulla. Timothy Dalton on todiste tästä.

The Man With the Golden Gun (1974)

Typerä mutta viihdyttävä. Siistejä toimintakohtauksia, joita kompensoi käsittämättömän idiootti naispäähenkilö sekä maailman ärsyttävin sivuhenkilö.

Live and Let Die (1973)

Rasistinen mutta viihdyttävä. Siistejä toimintakohtauksia, joita kompensoi kaikkien mustien ihmisten välinen salaliitto valkoista rotua vastaan sekä maailman ärsyttävin sivuhenkilö.

Dr. No (1962)

Ensimmäinen Bond on vähän kankea verrattuna tulevaan, mutta toimii silti aika hyvin.

Thunderball (1965)

Peruskauraa, leffassa on hyviä hetkiä ja sitten on toimintakohtauksia, jotka käyvät unilääkkeistä.

You Only Live Twice (1967)

Sama juttu, on hyviä hetkiä, on huonoja hetkiä. Huonoja on vähän enemmän, sillä elokuvassa on sekä Little Nellie että ihan liian pitkään kestävä vaihe, jossa Sean Connery esittää japanilaista.

Diamonds Are Forever (1971)

Väsynyt, on ainoa sana joka tästä leffasta tulee mieleen. Väsynyt.

Tomorrow Never Dies (1997)

Viimeinkin, ensimmäinen Brosnanin Bond-leffa! Yleensä olen pitänyt GoldenEyeta parempana elokuvana, mutta nyt kun katsoin koko sarjan projektia varten, tämä nousi jotenkin arvostuksessa nipin napin sen ylle.

GoldenEye (1995)

Ja tässä nyt sitten se GoldenEye, ensimmäinen Bond-leffa, jonka olen koskaan nähnyt. Onneksi en heti luovuttanut, parempiakin leffoja oli tiedossa aika monta.

Quantum of Solace (2008)

Daniel Craigin huonoin Bond, jossa kaikki on jotenkin mennyt pieleen. Tarinankerronnan sijaan on panostettu leikkausnopeuteen, se on helposti isoin ongelma leffassa. Mistään ei saanut mitään selvää.

The World is Not Enough (1999)

Umpisurkeaa Brosnania, pelkkää efektiä ja piilomainostusta. Mahdollisesti myös kaikkein unohdettavin Bond-leffa, koska en muista tästä enää melkein mitään, vaikka olen käyttänyt elämästäni tunteja tutkien elokuvaa ja pohtien sen tapahtumia. Playboymalli näytteli ydinfyysikkoa ja sai orgasmin jouluvitsin säestämänä. Siinä kaikki mitä muistan.

Octopussy (1983)

Järkyttävän vaikea elokuva, enemmän lapsille suunnattu leffa kuin aikuisille. Mutta jos leffa on selvästi vain lapsille tehty, miksi siinä puhutaan nimeä myöten niin paljon pilluista? En ymmärrä mikä 80-luvun elokuvia/lapsia oikein vaivaa…

A View to a Kill (1985)

Eläkeläinen taistelee reumaa vastaan ja siinä ohessa pelastaa maailman. Edes maailman hauskin kuolema ei voi pelastaa tätä.

On Her Majesty's Secret Service (1969)

Pohjimmaisten kolmen leffan vuoro. Huonoimman Bond-leffan paikasta on kova vääntö ja vaikka kipeää tekeekin, en voi kutsua On Her Majesty's Secret Serviceä huonoimmaksi. Elokuvassa on hyvä loppukohtaus. Mitään muuta hyvää siitä ei sitten löydäkään. George Lazenby on ehkä vähiten karismaattinen näyttelijä maailmassa heti tulehtuneen peniksen jälkeen. Itse asiassa ei, tulehtunut peniskin olisi hoitanut näyttelyn paremmin kuin hän. Tulehtunut penis osaa sentään esittää tulehtunutta, Lazenby ei.

Moonraker (1979)

Tekee kipeää, kun en voinut pistää Moonrakeria huonoimman leffan paikalle, koska se todellakin olisi sopiva valinta. Helposti typerin elokuva koko sarjassa, ihan käsittämättömän tollo leffa kaikin puolin. Ja täysin lapsille suunnattu. Mitä se kertoo elokuvasta, että kun minä näin lapsena tämän lastenelokuvan, pidin sitä jo silloin typeränä?

Die Another Day (2002)

Kun näin tämän paskan ensimmäisen kerran, sanoin välittömästi kavereilleni, että tämä oli sitten ihan varmasti se kaikkien aikojen viimeinen Bond-leffa. Siinä on KAIKKI vituillaan, ihan kaikki. En keksi yhtä hyvää sanaa elokuvasta. Enkä todellakaan nähnyt minkäänlaista mahdollisuutta jatkaa elokuvasarjaa jäävuorisurffailuiden jälkeen. Mitä Bond voisi seuraavassa elokuvassa muka tehdä, surffata asteroidilla? 

Tästäkin syystä seuraava elokuva, Casino Royale, tuntui niin hyvältä.

TÄSTÄ TAKAISIN YHTEENVETOON