Vuosi 2025

Jaahas, on taas aika purkaa mennyt vuosi. Ja osana tätä vuosiperinnettä minun pitää ensin selittää, miksi olen päätynyt taas purkamaan vuoden eri tavalla kuin yleensä. Tällä kertaa mennään listan muodossa.

• Ensimmäiset blogini vuodet purin iPhonella ottamiini kuviin. Tämä systeemi toimi aina vuoteen 2020 asti. Mutta sitten poikani syntyi ja iPhonessa ei yhtäkkiä ollut mitään muita kuin hänen kuvia.

• Seuraavat pari kolme vuotta purin vuodet iPhoneni muistiinpanoista ottamiini kuviin. Tämä systeemi toimi hetken. Mutta sitten maailma alkoi potkia minua niin kovaa päähän, etten saanut edes muistiinpanoja kirjoitettua ylös.

• Joten viime vuonna purin vuoden tekoälyllä tekemiini Steven Seagal kuviin, joissa Steven esiintyi kuukauden suurimmissa tapahtumissa ja uutisissa. Ajattelin, että tässä voisi olla hyvä systeemi vielä monelle tulevalle vuodelle.

Ja sitten tänä vuonna Donald Trump valittiin taas presidentiksi ja yhtäkkiä kaikki kuukauden merkittävimmät uutiset olivat vain Trumpista. Tuo kaikkien rakastama lapsia raiskaava natsi on väkisin änkenyt itsensä jokaiseen maailman tapahtumaan! Siitä on puoli vuotta, kun se perkele pommitti Iraniakin! Tuntuu siltä, kun siitä olisi vittu 25 vuotta.

Joten jos olisin mennyt edellisen vuoden tyylillä, olisi Steven ensin hyökännyt liittolaisten kimppuun, sitten ajanut oman maan talouden tulleilla pohjamutiin, vanginnut ihmisiä kaduilta keskitysleireihin, piilotellut omaa pedofiilimenneisyyttään jne jne jne ja vasta sitten pommittanut Irania, ja se olisi ollut vuoden puoliväli!

Ei kiitos. Joten, mitä teen nyt? Noh, päätin käyttää Steveniä ja tekoälyä silti hyväkseni ja purkaa heidän avulla oman vuoteni osiin. Minä en ole vanginnut ihmisiä keskitysleireihin tai pommittanut Irania, joten tämä on hyvä idea. Ensin saatte nähdä kuvat ja sitten selitän mitä niiden taustalla on. Aloitetaan!

TAMMIKUU

Kuten kuvasta voitte päätellä, aloitin vuoden tyóttómáná. Aloitin sen myös täysin ilman minkäänlaista työttömyystukea tai ansiosidonnaista, koska en ollut oikeutettu saamaan rahaa työkkärin karenssin ja valtion karenssin vuoksi. Työkkärin karenssi oli 45 päivää koska irtisanoin itse itseni ja valtion karenssi oli minun kohdallani noin 90 päivää koska sain liian ison lopputilin. En ollut kuullutkaan mistään vitun lopputilikarenssista ja olikin ehkä vähiten yllättävä tieto, että se oli tämän meidän nykyisen paskahallituksen aikaansaannosta. Joten muistakaa, että jos joudutte joskus yllättäen äkillisesti irtisanomaan itsenne, niin varmistakaa, että teette sen vasta kun olette käyttäneet kaikki lomanne ja pekkaspäivänne, koska muuten yhteiskunta hylkää teidät muutamaksi kuukaudeksi.

Steven vaikuttaa kuvassa myös kodittomalta, joka on aika osuvaa, koska minäkin jäin tavallaan kodittomaksi. Asuntoni oli myynnissä jo reilusti ennen irtisanoutumistani ja tarkoitukseni oli ottaa se pois myynnistä vuodenvaihteen jälkeen, mutta meillä oli liian hyvä välittäjä ja se perkele onnistuttiin myymään juuri ennen sitä.

Tammikuu ei ollut minulle se helpoin kuukausi, on pointtini. Vaatisi pienoisen ihmeen päästä tästä nopeasti nousuun.

HELMIKUU

Ihme! Sain jumalauta töitä kattohuopatehtaalta. Kesti vain pari kuukautta saada oma talous taas kuntoon ja kolmannen kuukauden jälkeen tein jo enemmän rahaa kuukaudessa kuin mitä olin yhdeksän vuoden jälkeen tehnyt edellisessä työpaikassani. Saan tällä hetkellä parempaa palkkaa kuin mitä olen koskaan saanut. Stevenkin vaikuttaisi tekevän yhtä hyvin rahaa, en ole nähnyt tuon pullukan hymyilevän yhtä leveästi edes Burger Kingissä.

Kattohuopaa ei muuten tehdä ihan tuolla tavalla, mutta close enough.

MAALISKUU

Osana tätä alkuvuoden elämänmuutosta muutimme vuokralle kerrostaloon Lohjan keskustaan. Suunnitelma oli asua siinä niin kauan, että saisin taas pankilta vihreää valoa uuden asuntolainan suhteen ja sitten ostaisimme vanhempieni rintamamiestalon. Ja se suunnitelma toimi. Kirjoitan tätä tällä hetkellä omassa rintamamiestalossani, johon muutimme nyt joulukuussa.

Ainoa ongelma, jota en ehkä ihan ottanut huomioon oli, kuinka perseestä kerrostalot voivatkaan olla. Esimerkiksi...

HUHTIKUU

Tekoäly teki Stevenin kerrostaloa vaivaavista jättiläishämähäkeistä ehkä vähän liian suuria, mutta tuolta niiden jahtaaminen aika lailla tuntui. Vein kerran poikaani aamukakalle vessaan, kun tuollainen juoksi vessanpöntön takaa suoraan meitä kohti. Minun piti toimia heti, joten talloin sen kuoliaaksi sukkasillani.

Joudun käymään terapiassa loppuelämäni.

TOUKOKUU

Tehdas oli koko toukokuun kolmessa vuorossa, joten tässä kuva Stevenistä kävelemässä reippaana yötöihin. Tämä oli ensimmäinen kerta elämässäni, kun jouduin tekemään yötöitä enkä ollut suurin fani. Toisena yötyöviikkona en saanut nukuttua päivässä kun max kaksi tuntia ja koko kehoni oli täynnä rakkuloita. Uskoisin, että rakkulat johtuivat joko unenpuutteesta tai sitten ne olivat jokin jälkitauti siitä tarantellasta, jonka jouduin murskaamaan jalallani.

Mielestäni hämähäkki on liian iso siinä kohtaa, kun talloessaan sen kuoliaaksi sukkasillaan voit tuntea jalkapohjassasi kuinka sen LUUT murtuvat.

KESÄKUU

Tämä kuva on aika onnistunut, sillä tietenkin kerrostalonaapurit olivat perseestä ja kaikki seinät paperia. Alakerrassa asui nuoripari vuoden vanhan lapsen kanssa ja he riitelivät niin kovaa miehen peliajan puutteesta, että vaimoni soitti kerran poliisitkin väliin. Sitten he erosivat, oli muutama kuukausi rauhallista, sitten he palasivat yhteen ja peliaikaongelmariidat tulivat koston kera takaisin.

Seinänaapurit olivat suht ok, heidän harrastus oli vain porata ruuveja kiviseinään välissämme. Yläkerrassa sen sijaan oli jotain todella outoa meneillään. Asunnon yläpuolellamme piti olla talon kirjojen mukaan tyhjä, mutta siellä asui (ainakin) neljä kiinalaista miestä, yksi valkoinen mies ja valkoisen miehen saksanpaimenkoira. He olivat koko päivän täysin hiljaa, mutta aina kun kello lähestyi kymmentä illalla, he alkoivat rakentaa jotain. Porailu kesti yleensä puoleenyöhön asti. Mitä helvettiä neljä kiinalaista miestä, yksi valkoinen mies ja yksi saksanpaimenkoira voivat rakentaa vain iltakymmenen ja puolenyön välissä? Taidan kysyä ChatGPT:ltä.

Okei… Joten ehkä tunneli... Mutta missään vaiheessa tunneli ei tunkeutunut meidän asuntoomme. He asuivat ylimmässä kerroksessa, joten ehkä he tekivät reikää katolle?

Jos joku urakoitsija sattuu lukemaan blogiani, niin voisitko ystävällisesti kertoa mikä näistä neljästä vaihtoehdosta olisi mielestäsi se realistisin vaihtoehto kiinalaiselle tunnelille katolle. Ja kerrotko myös kuinka usein koirat vartioivat työntekijöitä kun teette remonttia, kiitos.

HEINÄKUU

Helleaalto kesällä oli niin kova, että Stevenkin otti nahkatakin pois. Tietenkään kerrostalossa ei ollut minkäänlaista ilmastointia eikä edes minkäänlainen läpiveto onnistunut, kun ilma seisoi kuukauden paikoillaan. Loputtoman pitkä kuukausi. Ainoa hyvä puoli oli, että hämähäkitkin kuolivat helteeseen.

ELOKUU

Helleaalto jatkui vielä toisenkin kuukauden, johon kerrostaloasuntomme reagoi turvottamalla ovet täysin käyttökelvottomiksi. Ne eivät koskaan palanneet normaaleiksi, kesähelteet olivat niille ihan liikaa. 

Tässä kuva Stevenistä sulkemassa hiirenhiljaa lastenhuoneen ovea yöllä.

SYYSKUU

Helteiden poistuttua oli sokeritoukkien aika ilmestyä paikalle. Kuva ei ole muuten tekoälyn luoma, minä otin sen itse. Kutsuin Stevenin yhtenä päivänä kylään auttamaan sokeritoukkien kanssa. Lepää rauhassa, Steven. Oli kohtalon ironiaa, että söit sokeria koko elämäsi vain joutuen lopulta itse sokerien syömäksi.

LOKAKUU

Muutto alkoi jo pikkuhiljaa lähestyä, joten kerrostalon vesiputket alkoivat syöttää pesukoneeseeni verta.

En tiedä, älkää edes kysykö.

MARRASKUU

Nyt muutto oli jo todella lähellä. Aloitin prosessin menemällä kerrostaloni häkkikellariin, johon olin pakannut vain noin 2000 kiloa tavaraa. Ja ne kaikki olivat ehtineet reilun puolen vuoden aikana homehtua käyttökelvottomiksi.

Pyysin tekoälyltä kuvaa, jossa Steven Seagal huokaa syvästä vitutuksesta homehtuneiden häkkikellaritavaroiden edessä ja se onnistui yli odotusten.

JOULUKUU

Ja tässä koko joulukuun tiivistävä muuttokuva Stevenistä poistamassa sinitarraa seinästä sinitarralla. Tuntuu siltä kuin olisin tehnyt tuota koko vitun kuukauden.

Joka tapauksessa, se oli sellainen vuosiseikkailu. Palataan samaan teemaan vuoden päästä, kun pistän Stevenin remppaamaan rintamamiestaloa ja epäonnistumaan kaikessa mitä hän yrittää, oli se sitten tapetin poisto tai vaikka lampun kiinnittäminen kodinhoitohuoneen seinään.

Hyvää uuttavuotta kaikille toivottaa blogini sekä Steven joka… Steven? STEVEN! MITÄ HELVETTIÄ TEET! EI! LOPETA HETI IRANIN POMMITTAMINEN!